Posted By on Friday 12th December 2025

Siitä lähtien, kun Manuel Ugarte liittyi Manchester Unitediin viime hetken kesän siirrolla vuonna 2024, hänen matkansa on ollut varsin myrskyisä. Aluksi hänellä oli vaikeuksia Premier League -debyytissään Tottenham Hotspuria vastaan, mikä sai fanit kyseenalaistamaan 60 miljoonan euron siirtosumman oikeellisuuden. Kaudella edetessä, etenkin Erik ten Hagin lähdön ja uuden valmentajan saapumisen jälkeen, Ugarte löysi vähitellen rytminsä ja ansaitsi luottamuksen takaisin ahkeruudellaan ja sitkeydellään.


Ugarte on teknisesti ainutlaatuinen pelaaja: hän ei ole perinteinen pelintekijä, vaan puolustava keskikenttäpelaaja, joka loistaa korkean intensiteetin prässissä ja pallon takaisinvaltauksessa. Sporting CP:ssä pelatessaan hänet tunnettiin keskimäärin yli viidestä taklauksesta ottelua kohden. Manchester Unitediin liittyessään hänen tehokkuutensa laski aluksi sopeutumisvaikeuksien vuoksi, mutta taklausten onnistumisprosentti on parantunut tasaisesti viime kuukausina. Tärkeää on, että hänen sitoutumisensa harjoitteluun on laajalti tunnustettu, ja tämä ammattimainen asenne on nopeasti integroitunut pukuhuoneen kulttuuriin.


Taktisesti Ugarte on osoittanut arvonsa yhä selvemmin Manchester Unitedin siirtyessä kohti pragmaattisempaa, korkeaa prässiä painottavaa järjestelmää. Uusi valmennusjohto ei enää priorisoi pallonhallintaa, vaan korostaa nopeita siirtymiä ja keskikentän pallonriistoja. Hän on toistuvasti keskeyttänyt vastustajan hyökkäykset vaikeissa otteluissa Aston Villan ja Newcastle Unitedin kaltaisia joukkueita vastaan siirtämällä pallon nopeasti tarkkoilla lyhyillä syötöillä lieventääkseen puolustuksen painetta.


Luonnollisesti Ugaretilla on tiettyjä rajoituksia. Hänen eteenpäin suuntautuvat syöttönäkemyksensä ovat edelleen jonkin verran rajoittuneita, hän epäröi toisinaan korkean prässin alla ja hänen taipumuksensa ylisuuriin sitoutumisiin jättää puolustukseen aukkoja. Nämä puutteet kuitenkin lieventyvät joukkueen rakenteen ansiosta – De Ligtin ja Mazraouin syöttötaito yhdistettynä Menon tai Eriksenin orkestrointiin antaa hänelle suuremman virhemarginaalin. Vielä tärkeämpää on, että Ugarte on osoittanut poikkeuksellista oppimishalua ja sopeutumiskykyä, jotka ovat luotettavampia ominaisuuksia kuin raaka lahjakkuus.


Nykyään Ugarte on kehittynyt keskikentän korvaamattomaksi puolustavaksi kilveksi. Manchester Unitedin uudelleenrakennusvaiheessa hän ei ehkä ole valokeilassa oleva tähti, mutta hän on tärkeä ratas, joka pitää järjestelmän hiljaa käynnissä. Klubille, joka kaipaa kurinalaisuutta ja terävyyttä, tällainen pelaaja on juuri se peruskivi. Jos hän pysyy nykyisellä urallaan, Ugarteella on kaikki mahdollisuudet tulla Red Devilsin uuden aikakauden keskikentän palapelin vankaksi kulmakiveksi.